

Akut ja akkujen hallinta ovat kaikkien huulilla. Moni asia on hyvin monelle uusi, ja akut tuovat mukaan energiamarkkinoiden osa-alueita, jotka ovat aiemmin olleet tutkimattomia sekä aurinkosähköasentajille että yksityishenkilöille. Energiavarastojen omistajille uusia tulovirtoja mahdollistaa aggregaattori, joka täyttää uuden roolin energiamaisemassa.
Aggregaattori on energiamarkkinoilla toimiva taho, joka kokoaa useita joustoresursseja suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jotka voivat sitten tarjota palvelujaan myytäväksi sähkömarkkinoilla. Tällaisia joustoresursseja voivat olla kohteet, joiden tehonottoa voidaan sekä kasvattaa että vähentää, tai energiavarastot. Aggregaattoria voidaan pitää joustoresurssien yhteisenä ”hallinnoijana”, joka auttaa niiden omistajia maksimoimaan sijoitustensa tuoton. Aggregaattori on usein puhtaasti ohjelmistoyritys, jolla on algoritmeja ja ohjelmistoja, jotka analysoivat ja ennustavat markkinoita sekä jättävät automaattisesti tarjouksia sähkömarkkinoille. Tämä edellyttää suuria tietomääriä ja erittäin kehittyneitä tietojärjestelmäratkaisuja tehtävän hoitamiseksi.
Ruotsissa toimii useita aggregaattoreita, jotka tarjoavat hieman erilaisia liiketoimintamalleja ja korvaustasoja ja joiden yhteensopivuus eri energiavarastointijärjestelmien kanssa vaihtelee. Markkinat muuttuvat nopeasti ja jatkuvasti. On tärkeää pysyä ajan tasalla siitä, mikä on yhteensopiva minkäkin kanssa.

Sähköjärjestelmän on aina oltava tasapainossa. Jokaisena hetkenä on tuotettava yhtä paljon sähköä kuin sitä kulutetaan. Tasapaino voidaan ylläpitää ohjaamalla sekä tuotantoa että kulutusta. Sähköverkon tasapainosta vastaa Svenska kraftnät, joka puolestaan ostaa sähkömarkkinoilta mahdollisuuden ohjata kulutusta. Aiemmin vain suuret sähkönkuluttajat ovat voineet osallistua taajuuspalvelujen kaupankäyntiin (esimerkiksi vesivoimalat). Pienemmät joustoresurssit on aiemmin suljettu sen ulkopuolelle, mutta kun toimija kokoaa yhteen useita joustoresursseja, muodostuu aggregoiduista joustavista resursseista virtuaalivoimala, ja nyt myös ne voivat osallistua. Tällaisia resursseja voivat olla esimerkiksi akut, sähköautojen latauspisteet tai aurinkopaneelit, joita voidaan hyödyntää näillä joustomarkkinoilla. Näiden palvelujen ja toimijoiden (joita kutsutaan aggregaattoreiksi) avulla sekä omakotitalojen omistajat että asunto-osakeyhtiöt, joilla on joustava resurssi, voivat saada tuloja näiltä markkinoilta.

Aggregaattorin roolia voidaan parhaiten kuvata sähköjärjestelmän kapellimestarina. Monien pienten laitosten yhdistettyjen kapasiteettien saavuttamiseksi latauksen ja purkauksen on oltava synkronoituja hyvin pienellä viiveellä. Aggregaattorin haasteena on, että kaikkien yhdistettyjen joustoresurssien on reagoitava muutamassa sekunnissa. Tämä asettaa vaatimuksia sekä laitteistolle että ohjelmistolle.

Sähköverkon taajuuden on aina oltava 50 Hz. Pieninkin epätasapaino vie järjestelmää kohti romahdusta, joten taajuuden on aina pysyttävä välillä 49,9–50,1 Hz. Sähköjärjestelmää voisi verrata pitkään tandempyörään. Pyörän on kuljettava 50 km/h riippumatta siitä, onko edessä alamäki vai ylämäki. Lisäksi joku pyörän herrasmiehistä saattaa polkea vähemmän (vertauskuvassamme tämä tarkoittaa, että voimalaitos käy puoliteholla). Kuvitellaan, että takana istuva herra (jota ei näy, kun hän vain nauttii muiden kyydistä) yhtäkkiä vähentää polkemisvoimaansa (vähentää sähköntuotantoaan). Pyörän kaikkien matkustajien vauhti hidastuu (aivan kuten sähköjärjestelmän taajuus laskee). Tätä kompensoidaan sillä, että kolme muuta herrasmiestä polkee kovempaa palauttaakseen vauhdin 50 km/h:iin eli lisätäkseen sähköntuotantoaan. Uudessa tasapainotilanteessa vauhti on jälleen 50 km/h.

Ruotsin, Norjan, Suomen ja Itä-Tanskan taajuus on samassa niin kutsutussa synkronialueessa. Tämä tarkoittaa, että suoraan sähköverkkoon kytketyt generaattorit pyörivät synkronisesti samalla taajuudella. Taajuus on siis koko järjestelmän yhteinen. Toisin sanoen taajuus on synkronialueella sama riippumatta siitä, mistä sitä mitataan.

Koska sekä tuotanto että kulutus vaihtelevat ajan myötä, myös taajuus vaihtelee. Tämä voidaan nähdä kuvassa 7, jossa taajuus voi olla sekä yli että alle 50 Hz. Epätasapainon voi aiheuttaa sekä tuotannon että kulutuksen yli- tai alijäämä.

Järjestelmäoperaattori Svenska kraftnät käyttää eri markkinoita tarpeen laajuudesta ja nopeudesta riippuen. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ydinvoimalan äkillisessä pysäytyksessä nopeimmat joustoresurssit on aktivoitava sekuntitasolla (FFR), kun taas suuremman taajuuspoikkeaman sattuessa joustoresurssi voidaan aktivoida muutamassa sekunnissa (FCR-D)

Koko sähköjärjestelmää koskevien taajuushaasteiden lisäksi on myös paikallisia ongelmia. Niitä esiintyy usein suurkaupungeissa tai suurkaupunkialueilla, joilla sähköverkko on erittäin kuormittunut eikä esimerkiksi uuden teollisuuden tai asuinrakennusten liittämistä sallita kapasiteetin puutteen vuoksi. Paikallisesti ei yksinkertaisesti ole riittävästi tehoa saatavilla, ja verkkoon muodostuu pullonkauloja.
Sähköjärjestelmä on mitoitettu enimmäiskapasiteetin mukaan, ja mitä enemmän kuormia (ja tuotantolaitoksia) verkossa on, sitä lähemmäksi tullaan sähköverkon todellista rajaa. Kansantalouden näkökulmasta sähköverkon mitoittaminen niin, että se pystyy lyhyitä aikoja toimimaan enimmäistasolla, on erittäin kallista. Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen on huomattavasti edullisempaa kuin kapasiteetin kasvattaminen. Esimerkkinä koronapandemia, jolloin Ruotsin terveydenhuolto joutui koville, koska monet sairastuivat samaan aikaan. Jos kaikki olisivat sairastuneet yhtä aikaa, sairaaloilla olisi pitänyt olla huomattavasti enemmän kapasiteettia kaikkien hoitamiseksi samanaikaisesti. Mutta pitämällä etäisyyttä ja desinfioimalla käsiä kaikki eivät sairastuneet samaan aikaan. Tilanne olisi ollut katastrofaalinen, ja terveydenhuollon rakentaminen ja mitoittaminen tällaisen huippukuormituksen varalle olisi ollut myös erittäin kallista.
Aivan kuten sähköverkoissa, sähkönkäyttö kannattaa jakaa kaikille vuorokauden tunneille. Olemassa olevaa sähköinfrastruktuuria hyödyntämällä saavutetaan kansantalouden kannalta paras ratkaisu

Sähköverkon kapasiteetin vapauttamiseksi on käynnistetty useita paikallisia huutokauppoja, kuten esimerkiksi Stockholm Flex. Kapasiteettimarkkinoilla paikalliset sähköverkkoyhtiöt voivat ostaa kapasiteettia tuottajilta tai kuluttajilta, jotka voivat joustaa sähkönkäytössään. Esimerkiksi vähentämällä tehonottoaan tehdas voi saada tästä korvauksen, eikä sähköverkkoyhtiön tarvitse vahvistaa verkon osaa, joka ylikuormittuu vain muutamana tuntina vuodessa. Näin tehdas saa tässä tapauksessa korvauksen siitä, ettei se kuluta sähköä, eikä sähköverkkoyhtiön tarvitse maksaa verkon vahvistamisesta. Kaikki voittavat.

Tiedämme, ettei aina ole helppoa tietää, mikä tuote tai ratkaisu sopii parhaiten. Olipa sinulla kysyttävää valikoimastamme, tarvitset opastusta tai haluat apua juuri sinun tarpeisiisi sopivan ratkaisun löytämisessä, olemme täällä sinua varten. Autamme sinua tekemään oikean valinnan tietomme ja kokemuksemme avulla.


