

Akkuvarastoinnista on tullut keskeinen osa nykyaikaisia aurinkosähköjärjestelmiä, ja nykyään se on yksi uusiutuvan energian dynaamisimmista teknologia-aloista. Asentajille tämä tarkoittaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien lisäksi myös tarvetta pysyä ajan tasalla uusimmasta teknologiasta ja parhaista työtavoista. Akkuvarastointijärjestelmien eri topologioiden ja tyyppien ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan mitoittaa, asentaa ja optimoida ratkaisuja, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin – sekä tänään että tulevaisuudessa. Tässä blogikirjoituksessa perehdymme yleisimpiin akkutyyppeihin, kapasiteetin laskentaan, matalajännite- ja korkeajänniteakkujen eroihin sekä siihen, miten sarja- ja rinnankytkentä vaikuttavat järjestelmän suorituskykyyn ja joustavuuteen. Tavoitteena on innostaa sinua asentajana ottamaan seuraava askel ja tarjoamaan entistä älykkäämpiä ja kestävämpiä energiaratkaisuja.
Akkumoduulin kapasiteetin laskemisen ymmärtäminen on olennaista, jotta järjestelmä voidaan mitoittaa oikein. Kapasiteetti ilmoitetaan yleensä ampeeritunteina (Ah) ja jännite voltteina (V). Kokonaisenergian (Wh) laskemiseksi kerrotaan kapasiteetti jännitteellä:
E = V x Ah x N
Missä E on energia (Wh), V jännite voltteina, Ah akun kapasiteetti (ampeeritunteina) ja N sarjaan kytkettyjen akkukennojen määrä.
Jos otamme laskuesimerkiksi ex qapasity Arctic series -akun, jonka kapasiteetti on 53 Ah ja jossa on 32 kennoa, saadaan:
E= 3,2V x 53Ah x 32 = 5427,2Wh eli 5,4kWh.
Ulkomailla, ennen kaikkea Afrikassa, Itä-Euroopassa ja suuressa osassa Aasiaa, matalajänniteakut ovat erittäin suosittuja. Niiden nimellisjännite on tyypillisesti 12, 24 tai 48 V, ja ne ovat pitkään olleet pienempien järjestelmien vakiovarusteita yksinkertaisuutensa, kestävyytensä ja edullisuutensa ansiosta. Ne on usein helpompi asentaa, ne vaativat vähemmän kehittynyttä elektroniikkaa ja sopivat hyvin pieniin kotitalouksiin, vapaa-ajan asuntoihin ja sähköverkon ulkopuolisiin ratkaisuihin. Matalajänniteakut ovat myös asennuksen ja huollon suhteen armollisempia, mikä tekee niistä suositun valinnan monille asentajille. Matalajänniteakkujen rajoituksena on, ettei niistä voida rakentaa kovin suuria järjestelmiä, koska virta kasvaa erittäin suureksi jännitteen ollessa matala. Jos otamme esimerkiksi akun, joka koostuu neljästä akkumoduulista, joista kukin tuottaa 50 A, kokonaisvirta on 200 A. Tällainen akku tuottaa silti ”vain” 10 kWh. Se vaatii järeät kaapelit, koska virta on erittäin suuri. Tämän vuoksi kaapeloinnin häviöt ovat suuria ja kaapelit kalliita.
Korkeajänniteakut ovat usein 200–800 V:n jännitteisiä, ja ne ovat yleistyneet suuremmissa järjestelmissä ja kaupallisissa sovelluksissa. Niiden etuja ovat parempi hyötysuhde, pienemmät kaapelikustannukset ja mahdollisuus tuottaa enemmän tehoa samalla virralla. Suurempi jännite tarkoittaa, että samaan tehoon tarvitaan vähemmän virtaa, mikä vähentää häviöitä ja mahdollistaa ohuempien kaapeleiden käytön. Korkeajänniteakut vaativat kuitenkin kehittyneemmän BMS-järjestelmän (Battery Management System) ja tiukempia turvallisuusvaatimuksia, mikä asettaa suurempia vaatimuksia sekä asentajalle että käyttäjälle. Suuremmissa asennuksissa, joissa tehontarve on suuri ja etäisyydet pitkiä, korkeajänniteakut ovat usein kustannustehokkain ja tulevaisuuden tarpeet huomioon ottava valinta.
Jos tarkastelemme, miten qapasity MAX on rakennettu, näemme, että tämä akkumoduuli koostuu 16 sarjaan kytketystä 102 Ah:n prismakennosta (16S1P). Kaikki kennot on kytketty sarjaan, ja moduulin jännite on 16 × 3,2 V = 51,2 V.

Akkujen kytkentätapa – sarjaan tai rinnakkain – vaikuttaa merkittävästi järjestelmän ominaisuuksiin ja suorituskykyyn. Alla on esimerkkejä kahdesta akkujärjestelmästä (molemmissa esimerkeissä käytetään 50 Ah:n kennoja), joista toisessa akkuyksiköt on kytketty sarjaan ja toisessa rinnakkain. Kemiallisesti varastoituneen energian määrä on täsmälleen sama, mutta järjestelmän topologia muodostetaan kahdella täysin erilaisella tavalla.

Kun akut kytketään sarjaan, jännitteet summautuvat, kun taas kapasiteetti (Ah) pysyy samana. Esimerkki: Kaksi 48 V:n akkua sarjassa tuottaa 96 V. Tämä pienentää virtaa samalla teholla, mikä vähentää häviöitä ja mahdollistaa ohuempien kaapeleiden käytön. Sarjakytkentä on erityisen edullinen korkeajännitesovelluksissa, joissa suurempi jännite parantaa hyötysuhdetta ja helpottaa yhteensopivuutta tiettyjen invertterien kanssa.0
Kun akut kytketään rinnakkain, kapasiteetit (Ah) summautuvat, kun taas jännite pysyy samana. Esimerkki: Kaksi 48 V:n, 100 Ah:n akkua rinnakkain tuottaa 48 V, 200 Ah. Tämä pidentää käyttöaikaa ja kasvattaa energiavarastoa, mutta akkujen on oltava keskenään yhteensopivat epätasapainon ja käyttöiän lyhenemisen välttämiseksi. Rinnankytkentää käytetään usein, kun halutaan kasvattaa varastointikapasiteettia muuttamatta järjestelmän jännitettä.0
Oikean kytkennän valinta riippuu sovelluksesta, halutusta jännitteestä ja kapasiteettitarpeesta sekä käytettävistä inverttereistä ja latausjärjestelmistä. Käytännössä sarja- ja rinnankytkentää yhdistetään usein, jotta saadaan aikaan järjestelmä, jossa on sekä sopiva jännite että riittävä kapasiteetti.00
Ruotsin markkinoilla sarjaan kytketyt HV-akut (korkeajänniteakut) ovat paljon yleisempiä kuin LV-akut. Tässä osiossa tarkastelemme, mitä tapahtuu, kun nämä kaksi teknologiaa yhdistetään: LV-akut kytketään rinnakkain, mutta kunkin akkuyksikön jännite nostetaan korkeaksi (noin 400 V).
Jännittävä kehitysaskel akkuvarastoinnissa ovat DC/DC-optimoidut akkujärjestelmät, joissa jokaisella akkuyksiköllä on oma DC/DC-muuntimensa. Sen tehtävänä on ottaa vastaan akun jännite ja virta sekä muuntaa ne korkeammaksi jännitteeksi. Tämän ansiosta voidaan käyttää huomattavasti pienempiä kaapelipoikkipintoja korkeamman jännitteen vuoksi.

Tämä mahdollistaa jokaisen moduulin yksilöllisen ohjauksen ja optimoinnin, mikä lisää joustavuutta ja parantaa suorituskykyä järjestelmää laajennettaessa tai jos jonkin moduulin suorituskyky on muita heikompi. DC-DC-optimoijien edut ovat seuraavat:
Kun tarkastellaan korkeajännitteistä DC/DC-optimoitua akkujärjestelmää, siinä käytetään täsmälleen samantyyppisiä akkukennoja kuin järjestelmässä, jossa kennot olisi kytketty sarjaan. Ohjaamalla jokaisen akkuyksikön virtaa ja jännitettä järjestelmää voidaan hallita paremmin.

DC/DC-optimoinnin avulla järjestelmä voi tasapainottaa ja optimoida jatkuvasti moduulien välistä energiavirtaa, mikä pienentää pullonkaulojen riskiä ja pidentää kokonaiskäyttöikää. Tällaisissa järjestelmissä voidaan usein yhdistää eri akkutyyppejä ja eri-ikäisiä akkuja samaan asennukseen, mikä helpottaa sekä huoltoa että laajentamista. Asentajille tämä merkitsee helpompaa vianmääritystä, enemmän mahdollisuuksia mukauttamiseen ja tulevaisuudenkestävää ratkaisua, jota voidaan laajentaa asiakkaan tarpeiden mukaan. Tätä topologiaa käyttävät useat valmistajat. Tunnetuimpia Ruotsin markkinoilla ovat:
Jos tarkastelemme Huawein E0-akkumoduulia, huomaamme, että siinä on 16 sarjaan kytkettyä akkukennoa, joiden kapasiteetti on 100 Ah kutakin (16S1P). Ne kytketään oranssiin yksikköön, joka toimii sekä orja-BMS:nä että DC-DC-optimoijana. Se muuntaa akkukennojen jännitteen 51,2 voltista noin 400 volttiin, jota vaihtosuuntaaja tarvitsee.

Yksi nykyaikaisten akkujärjestelmien suurista eduista on niiden modulaarinen laajennettavuus. Kun asiakas haluaa lisätä varastointikapasiteettiaan, uusia moduuleja voidaan lisätä helposti – edellyttäen, että järjestelmä on mitoitettu oikein alusta alkaen ja että BMS ja vaihtosuuntaaja tukevat laajennusta. Rinnankytkennässä on tärkeää, että uudet akut ovat tyypiltään ja iältään samankaltaisia epätasapainon välttämiseksi, mutta DC/DC-optimoiduissa järjestelmissä tämä on vähemmän kriittistä. Laajentaminen voi tarkoittaa myös vanhempien moduulien vaihtamista uudempiin ja tehokkaampiin versioihin, mikä pidentää järjestelmän käyttöikää ja parantaa sen suorituskykyä ajan mittaan. Asentajalle tämä merkitsee toistuvia liiketoimintamahdollisuuksia ja tyytyväisempiä asiakkaita, sillä järjestelmiä voidaan mukauttaa ja laajentaa muuttuvien tarpeiden ja olosuhteiden mukaan.
Akkupinoa on erittäin helppo laajentaa yhdellä tai useammalla uudella akkuyksiköllä. On varmistettava, ettei pinosta tule liian suurta (tai korkeaa). Esimerkiksi Huawei S0 sallii enintään 15 kWh:n kapasiteetin (kolme akkuyksikköä), ja Huawei S1 enintään 21 kWh:n kapasiteetin (myös kolme akkuyksikköä). Ei ole ongelma yhdistää akkuja, joiden SoC- ja SoH-arvot ovat erilaiset.

Kun järjestelmää laajennetaan sarjaan kytketyillä akkumoduuleilla (ilman DC/DC-optimoijia), on otettava huomioon muutamia asioita, jotka vaihtelevat valmistajan mukaan. Tutustu siis käyttöohjeeseen huolellisesti ennen järjestelmän laajentamista. Yleensä järjestelmää voidaan laajentaa ongelmitta lisäämällä samaan pinoon akkumoduuleja tai sijoittamalla uusia rinnakkaisia pinoja olemassa olevan pinon viereen.
Jos akkupinoa (akkutornia) laajennetaan 3 vuoden kuluessa, järjestelmän laajentaminen ei yleensä aiheuta ongelmia, sillä olemassa olevien akkuyksiköiden vanheneminen (SOH) ei ole vielä vaikuttanut niihin merkittävästi. On tärkeää tarkistaa, miten akut tulee kytkeä yhteen ja mikä SOC-arvo niillä tulee olla kytkentähetkellä. Valmistajan käyttöohjeista löytyy tähän ohjeet. On tärkeää varmistaa, että:
Järjestelmää laajennettaessa on varmistettava, että kaikkien akkuyksiköiden varaustila saavuttaa 100 %:n ja että myös uusi akkuyksikkö asennetaan 100 %:n varaustilassa.


Aivan kuten edellä käsiteltiin uusien akkujen lisäämistä, myös kokonaisia akkutorneja voidaan lisätä. Tässäkin on otettava huomioon muutamia lisäseikkoja, kuten edellä olevassa esimerkissä. Tärkeintä rinnankytkettyjen akkupinojen kohdalla on kuitenkin se, että uuden akkutorniin on oltava samaa tyyppiä. Toisin sanoen siinä on oltava sama määrä kennoja moduulissa ja sama kapasiteetti ampeeritunteina (Ah).
Jos järjestelmä on liian vanha, huonoimmat akkukennot rajoittavat uuden asennetun akkumoduulin toimintaa. Tämä ei välttämättä ole kovin suuri ongelma, mutta jonkin ajan kuluttua tulee vastaan raja, jonka jälkeen järjestelmää ei kannata laajentaa, vaan se on vaihdettava. Tämän rajan sijainti vaihtelee.

Oikean topologian ja akkuvarastojärjestelmän tyypin valinta on ratkaisevan tärkeää onnistuneen ja tulevaisuuden vaatimukset huomioivan aurinkosähköasennuksen kannalta. Ymmärtämällä matala- ja korkeajänniteakkujen erot sekä sen, miten sarja- ja rinnankytkentä vaikuttavat järjestelmän ominaisuuksiin, voit asentajana luoda ratkaisuja, jotka ovat sekä tehokkaita että joustavia. DC/DC-optimoidut järjestelmät ja helpon laajentamisen mahdollisuus avaavat uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden energianvarastointiin. Asentajana sinun kannattaa jatkaa uusien asioiden tutkimista ja oppimista sekä uskaltaa kokeilla uusia tekniikoita – näin rakennamme yhdessä huomisen älykkäitä ja kestäviä energiajärjestelmiä. Tartu tilaisuuteen olla kehityksen kärjessä ja inspiroida sekä työtovereitasi että asiakkaitasi osaamisellasi ja innostuksellasi!
Tiedämme, ettei aina ole helppoa tietää, mikä tuote tai ratkaisu sopii parhaiten. Olipa sinulla kysyttävää valikoimastamme, tarvitset opastusta tai haluat apua juuri sinun tarpeisiisi sopivan ratkaisun löytämisessä, olemme täällä sinua varten. Autamme sinua tekemään oikean valinnan tietämyksemme ja kokemuksemme avulla.


