

Vuonna 2024 Senergian teknologia-blogissa julkaistiin kirjoitus Kotitalousakut: kannattava investointi tulevaisuuteen. Monet keskustelua seuranneet tietävät, että Ruotsin kantaverkkoyhtiön Svenska Kraftnätin niin kutsutuista reservipalveluista saatava korvaus on laskenut vuosien 2022 ja 2023 erittäin korkeilta tasoilta huomattavasti matalammaksi vuonna 2024.
Tässä blogikirjoituksessa syvennymme korvauksiin, kannattavuuteen ja siihen, millainen energiavaraston takaisinmaksuaika on vuonna 2025. Aloitetaan analysoimalla reservipalveluita, jotka olivat ehkä akkujen omistajien tärkein tulonlähde vuoden 2024 puoliväliin asti.

On tärkeää mainita, että reservipalveluista saatava korvaus oli huhtikuussa 2024 erittäin korkea ja nosti koko vuoden lukuja. Tiedämme nyt myös, kuvan julkaisemisen jälkeen, että korvaukset pysyivät alhaisina vuoden 2024 jälkipuoliskolla ja että sähköverkon reservipalveluiden markkina kyllästyy edelleen, sillä satojen megawattien edestä energiavarastoja odotetaan otettavan käyttöön lähikuukausina. Tämä tarkoittaa, että akkujen omistajat (ja sijoittajat) etsivät nyt sijoituksilleen lisää tulonhankkimismahdollisuuksia ja haluavat mahdollistaa tulojen hankkimisen useista lähteistä, jotta he olisivat vähemmän riippuvaisia yksittäisistä reservipalveluista.
Voit lukea tästä sekä Checkwattin (LÄNK) että Flowerin (LÄNK) sivuilta.

Litiumioniakkujen hinnat jatkavat laskuaan. Tähän vaikuttaa ennen kaikkea liikennesektori, sillä sekä henkilöautojen että kuorma-autojen sähköistäminen vaatii suuria määriä akkukennoja. Aasiassa, erityisesti Kiinassa, on lisäksi ylitarjontaa: valmistajat tuottavat enemmän akkukennoja kuin mitä maailmassa kulutetaan. Tämä laskee sekä akkukennojen että kennoista koostuvien akkujen maailmanmarkkinahintoja. Kyse on yksinkertaisesti kysynnästä ja tarjonnasta.

Yllä olevassa graafissa näkyy pitkän aikavälin ennuste akkujen hinnoista, jota ennen kaikkea kuljetusala ja autoteollisuus odottivat. Vuoden 2024 tiedoista nähdään nyt, että kehitys on edennyt huomattavasti nopeammin ja hinnat ovat ennätyksellisen alhaisella tasolla. Valmistusprosessien edistysaskeleet, mittakaavaedut ja optimoitu akkukennoteknologia mahdollistavat hinnanlaskun.

Akku voi tarjota monenlaisia palveluja ja suorittaa erilaisia tehtäviä. Perinteisesti on valittava, kytketäänkö akku ulkoiseen energian optimointijärjestelmään (englanniksi EMS – energy management system) vai käytetäänkö akun ohjaamiseen invertterin sisäänrakennettua järjestelmää. Monilla invertterivalmistajilla (esimerkiksi Solis, SAJ ja Huawei) on nykyään yhteys pohjoismaiseen sähköpörssiin Nordpooliin. Näin akkua voidaan ohjata ostamaan sähköä hinnan ollessa alhainen ja myymään sitä hinnan ollessa korkea. Tämä kuitenkin tarkoittaa usein (lue: lähes aina), ettei invertterin sisäistä ohjelmistoa ja laitteistoa voi käyttää reservipalveluihin. Tällöin tarvitaan erillistä laitteistoa, kuten Flower Hub, Enequi Core tai Qurrentin Qlink. Näin optimointi voidaan tehdä kiinteistön ulkopuolella, mikä mahdollistaa järjestelmän osallistumisen Svenska kraftnätin reservipalvelumarkkinoille.

Useat valmistajat, kuten Huawei, ovat julkaisseet oman tekoälyohjauksensa älykotia varten. Se yhdistää aurinkopaneelien ja akun älykkään ohjauksen sekä sähköauton latauslaitteen, lämpöpumpun ja muita laitteita. Tämä toteutetaan integroimalla kehittyneitä ennusteita auringonsäteilystä, säästä, kulutustottumuksista ja muusta vastaavasta.

Eri EMS-palveluntarjoajat tarjoavat erilaisia palveluita eri tarkoituksiin. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että aggregaattorit voivat tarjota sähköverkon reservipalveluita, ja esimerkiksi SAJ:n tai Huawein sisäinen ohjaus voi olla sisäistä mutta silti älykästä, kun se on yhdistetty Nordpooliin. Poikkeuksiakin on, kuten Enequi, joka yhdistää reservipalvelut, oman käytön ja spot-hintaoptimoinnin. On tärkeää ymmärtää, että kun tällaisen palvelun annetaan etsiä akulle parasta mahdollista kannattavuutta, eri vaihtoehtoja punnitaan vastakkain ja valitaan kannattavin. On kuitenkin tärkeää huomata, että kun akku on voittanut tarjouksen reservipalvelumarkkinoilla, se ei voi suorittaa muita palveluita. Sen sijaan se voi yhdistää useita palveluita saman käyttövuorokauden aikana.

Energiavarastolla ja älykotiohjauksella varustetun aurinkosähköjärjestelmän kokonaiskannattavuus voidaan jakaa kolmeen osaan: energiavaraston tuottoon, aurinkosähköjärjestelmän tuottoon ja älykotiohjauksen tuottoon.
Energiavaraston tulot voivat teoriassa muodostua sekä sisäisestä optimoinnista, omakäytöstä, spot-hinta-arbitraasista ja huipputehon leikkauksesta että sähköverkon reservipalveluista. Kuten aiemmin mainittiin, on tärkeää selvittää, pystyykö valittu EMS-järjestelmä hallitsemaan molempia vai ainoastaan toista. Aurinkosähköjärjestelmän suora kannattavuus syntyy vähentyneestä sähkönostotarpeesta. Tähän liittyvä arvo muodostuu sähkön hinnasta (spot-hinnasta) sekä siitä, ettei tarvitse maksaa sähkönsiirtomaksua, arvonlisäveroa eikä veroa. Itse kulutetun sähkön osuus on yleensä noin 30–40 % kokonaistuotannosta. Esimerkiksi 15 kWp:n aurinkosähköjärjestelmä tuottaa noin 15 000 kWh (suoraan etelään suunnattuna). Tällöin noin 5 000 kWh on omaa kulutusta ja 10 000 kWh viedään verkkoon.
Älykotiohjauksen hyöty riippuu tietenkin siitä, kuinka monta ja millaisia ohjattavia kuormia kodissa on. Näitä kuormia voivat olla esimerkiksi sähköauto tai lämmitysjärjestelmä (lämpöpumppu). Myös tietyt lattialämmitykset, porealtaat ja vastaavat ovat suuria kuormia, joita voidaan jossain määrin ohjata. Kuormien ohjaaminen tarkoittaa sitä, että kulutusta voidaan siirtää tunneille, jolloin aurinkosähköä on ylijäämänä (keskipäivällä), tai ajankohtiin, jolloin sähkön hinta on alhainen (yleensä klo 00–05). Kun näiden käyttö voidaan ajastaa ja suurimpia kuluttajia vältetään käyttämästä spot-hinnan ollessa korkea, voidaan säästää tuhansia euroja. Karkeasti arvioiden voidaan ajatella, että ehkä 50 % kulutuksesta voidaan siirtää pois kalleimmilta tunneilta. Sen sijaan kuormia käytetään hieman myöhemmin, kun sähkön hinta on alempi. Oletetaan, että näin spot-hintaa voidaan alentaa keskimäärin 50 %, esimerkiksi 1 kr/kWh:sta 0,5 kr/kWh:iin.

Huom. Laskelma perustuu arvioituihin arvoihin, eikä historiallisia arvoja voida pitää takuuna tulevista tuloista.
Järjestelmässä on 15 kWp:n aurinkopaneelit, 10 kW:n Solis-invertteri, 17 kWh:n/10 kW:n DynESS-akku sekä EMS-järjestelmänä Enequi Core. Talon oletetaan kuluttavan 20 000 kWh vuodessa, ja järjestelmän odotetaan tuottavan vuosittain 15 000 kWh. Oletuksena on, ettei järjestelmä osallistu reservipalvelumarkkinoille.
17 kWh:n akun oletetaan pystyvän hyödyntämään keskimäärin 10 kWh 200 päivänä vuoden aikana. Näiden oletetaan olevan ”aurinkoisia päiviä”, jolloin akku voidaan ladata osittain aurinkosähköllä. Varastoidun aurinkosähkön arvoksi asetetaan 1 kr/kWh.
Laskelma: 10 kWh x 200 x 1 kr/kWh = 2 000 kr
Akun oletetaan leikkaavan tehoa 3 kW kaikkina vuoden kuukausina. Ellevion hinnaston mukaisella 80 kr/kW:n tehomaksulla verkkokustannus pienenee, jolloin vuotuinen säästö on lähes 3 000 kr.
Laskelma: 80 kr/kW/kuukausi x 12 kuukautta = 2 880 kr.
Omakäytön oletetaan olevan kolmasosa 15 000 kWh:n vuosituotannosta eli 5 000 kWh. Omakäytön arvoksi asetetaan 1 kr/kWh.
Laskelma: 5 000 kWh x 1 kr/kWh = 5 000 kr
Myydyn aurinkosähkön oletetaan olevan kaksi kolmasosaa 15 000 kWh:n vuosituotannosta eli 10 000 kWh. Aurinkosähkön oletetaan myytävän keskimääräiseen 0,2 kr/kWh:n spot-hintaan.
Laskelma: 10 000 kWh x 0,2 kr/kWh = 2 000 kr
Talon kokonaiskulutuksen ollessa 20 000 kWh, tuontisähkön (eli ostetun sähkön) määrän oletetaan vastaavan kokonaiskulutusta (20 000 kWh) vähennettynä aurinkopaneelien omakäytöllä (5 000 kWh) ja akun lisäämällä omakäytöllä (2 000 kWh). Näin ollen talon on ostettava sähköä yhteensä 13 000 kWh. Oletetaan, että 50 % näistä kilowattitunneista voidaan siirtää edullisemmille tunneille ja että näin onnistutaan laskemaan spot-hintaa keskimäärin 50 % eli 1 kr/kWh:sta 0,5 kr/kWh:iin.
Laskelma: 13 000 kWh x 0,5 x 0,5 kr/kWh = 3 250 kr
| Akku | Aurinkoenergia | Älykoti | Yhteensä | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Reservipalvelut | Oman kulutuksen lisääminen | Tehohuippujen leikkaaminen | Oma käyttö | Myyty aurinkosähkö | Kuormien älykäs ohjaus | |
| 0 kr | 2 000 kr | 2 000 kr | 5 000 kr | 2 000 kr | 3 250 kr | 14 250 kr |
Jos oletamme, että 15 kWp:n aurinkosähköjärjestelmä ja 17 kWh:n Dyness-akku maksaisivat vihreän teknologian verovähennyksen jälkeen 160 000 kruunua, takaisinmaksuajaksi tulisi edellä arvioiduilla tuloilla 11 vuotta.
Jos käytössä on ollut reservipalveluita ja aggregaattori, joka pystyy sisällyttämään mukaan sekä sisäisen että ulkoisen optimoinnin kiinteistössä (esimerkiksi Enequi), reservipalveluita koskeva päättely olisi seuraavanlainen:
Tässä oletetaan, että korvaus on 30 kr/kW/kuukausi koko vuoden ajan. Vertailun vuoksi Flower maksaa tällä hetkellä vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä 90 kr/kW/kuukausi. Oletus on siis konservatiivinen. Tässä lähdetään siitä, että aggregaattori voi käyttää akkua FCR-D-reserviin (ylös), FCR-D-reserviin (alas) ja FCR-N:ään. Asian selventämiseksi käytämme tässä vertailukohtana Flowerin ilmoittamaa korvausta, mutta oletamme vuoden 2025 arvon olevan huomattavasti pienempi.
Laskelma: 30 kr/kW/kk x 10 kW x 12 kk = 3 600 kr
Energiavaraston reservipalveluiden ja muun optimoinnin yhdistämisessä on tärkeää huomioida, että ne vaikuttavat toisiinsa. Jos aggregaattori on voittanut tarjouksen klo 13.00, akun varaustason on oltava noin 50 % klo 13.00, jotta se voi osallistua reservipalveluihin. Tämä tarkoittaa, että akun ohjausta edeltävän tunnin (mahdollisesti myös sitä edeltävien tuntien) aikana on mukautettava. Tällöin ei esimerkiksi voida hyödyntää edeltävää tuntia aurinkoenergian varastoimiseen, sillä akku voi muuten täyttyä ”liian” täyteen.
Tämän blogikirjoituksen laskelmien validoimiseksi tehdään laskelma Enequin akkulaskurilla. Kuvan mukaisilla asetuksilla ja syöttöparametreilla saadaan arvioiduksi vuotuiseksi reservipalveluista saatavaksi korvaukseksi 21 364 kr. Yllä olevassa esimerkissämme tämä vastaisi noin 7,5 vuoden takaisinmaksuaikaa.

Akut ovat vuonna 2025 edelleen alkuvaiheessa, ja energiavarastoista tulee tärkeä osa tulevaisuuden sähköjärjestelmää. Eivät vain Ruotsissa vaan myös muualla maailmassa. Kannattavuuslaskelmissa ja tämän blogikirjoituksen kaltaisissa analyyseissä on tärkeää tuoda esiin, että jos jokin on varmaa, niin se, että tulevaisuus tulee yllättämään. Energiavarastoihin liittyviä mahdollisuuksia on paljon. Nykyään puuttuvat sekä kannustimet, lakisääteiset vaatimukset että käytännöt, joiden avulla asennettuja akkuja voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Senergia on aiemmin julkaissut keskusteluja verkkoyhtiöiden haasteista (LINKKI)
Yksi esimerkki tästä on paikallinen jousto, joka perustuu siihen, että paikallisten sähköverkkojen omistajat hankkivat kapasiteettia paikallisilta energiavarastoilta sen sijaan, että kasvattaisivat verkon kapasiteettia. EU-tasoisen tutkimuksen mukaan jousto voi vähentää paikallisten ja alueellisten sähköverkkojen investointitarvetta 27–80 prosenttia. Sähköjärjestelmään tarvitaan valtavia investointeja, jotta odotettavissa oleva sähkönkulutuksen kaksinkertaistuminen voidaan kattaa, ja paikallisella joustolla voidaan säästää monia miljardeja kruunuja. Niin sanotun paikallisen jouston tuottamat tulovirrat ovat nykyään akkujen omistajille hyödyntämätön mahdollisuus saada lisätuloja.

Paikallinen jousto voidaan toteuttaa joustomarkkinoilla, joilla toimijat voivat ostaa ja myydä joustopalveluja. Näin sekä tuottajat että kuluttajat voivat edistää sähköverkon vakautta mukauttamalla sähkönkulutustaan tai -tuotantoaan
Paikallinen jousto voi auttaa seuraavissa:
Yhdistämällä paikallinen jousto energiavarastoihin jakeluverkko voi hallita kapasiteettipuutteita tehokkaasti ja parantaa kokonaistoimivuuttaan. Tämä mahdollistaa kestävämmän ja kustannustehokkaamman sähköistämisen. Joustomarkkinoille osallistuville energiavarastojen omistajille tämä voi tuoda lisäkannattavuutta.
Kuten aina tulevaisuutta pohtiessa, on hyvä suhtautua asioihin maltillisesti. Aurinkosähköjärjestelmä on järjestelmä, jonka on tarkoitus olla asennettuna useita vuosikymmeniä. Järjestelmien odotetaan kestävän 30 vuotta, ja monissa tapauksissa niiden käyttöikä voi olla tätäkin pidempi. Erityisesti energiavarastoinnin alalla on tullut paljon uusia innovaatioita, kuten EMS-toimittajia, ohjausmahdollisuuksia ja IT-järjestelmiä. Joskus innovaatio on niin nopeaa, ettei ehdi silmää räpäyttää. Lisäksi säädökset, lait ja tukijärjestelmät muuttuvat.
Voimme olla varmoja siitä, että uusiutuvan energian tarve säilyy ja sähköistäminen on vasta alkutekijöissään. Kiinteistönomistajille paikallisesti tuotettu aurinkoenergia ja energiavarastointijärjestelmät tarjoavat mahdollisuuksia tulovirtoihin ja uusiin teknisiin ratkaisuihin. Näin kiinteistöt kestävät paremmin nousevia energiakustannuksia ja saavat uusia ominaisuuksia (esimerkiksi mahdollisuuden tukea sähköjärjestelmää, leikata tehohuippuja ja mahdollistaa saarekekäyttö sähkökatkojen aikana).
Selkeä trendi on, että itse käytetty aurinkosähkö tulee olemaan halvin sähkön lähde. Suuri omakäyttöaste auttaa aurinkosähköjärjestelmän omistajaa suojautumaan myydystä aurinkosähköstä saatavalta heikolta korvaukselta ja lisäämään oman aurinkosähkön käyttöä. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Lisäksi järjestelmästä voi saada erilaisia tulovirtoja sekä välttää kustannuksia että hankkia tuloja esimerkiksi sähköverkon reservipalveluista tai paikallisesta joustosta.
Lopuksi on hyvä muistaa, että kannattavuutta arvioitaessa on tarkasteltava sekä tuloja että kustannuksia. Energiavarastojen huomattavasti alempien hintojen ansiosta vuonna 2025 voi hankkia kustannustehokkaita, suurikapasiteettisia energiavarastoja, jotka tarjoavat erittäin hyvän kannattavuuden.
Tiedämme, ettei aina ole helppoa tietää, mikä tuote tai ratkaisu sopii parhaiten. Olipa sinulla kysyttävää valikoimastamme, tarvitsitpa opastusta tai halusitpa apua juuri sinun tarpeisiisi sopivan ratkaisun löytämisessä, olemme täällä sinua varten. Autamme sinua asiantuntemuksemme ja kokemuksemme avulla tekemään oikean valinnan.


