

Monet uskovat, että sähköautojen määrän kasvu aiheuttaa epäterveellistä kuormitusta jo valmiiksi kuormittuneelle sähköverkolle. Kapasiteettipulasta puhutaan lähes päivittäin, ja sävy on yhä hälyttävämpi. Itse asiassa he ovat oikeassa: jos latausta ei ohjata hyvin tai jos tulevat sähköautojen omistajat eivät saa markkinoilta oikeanlaisia (hinta)signaaleja, sähköverkon siirtokapasiteetti voi pienentyä ja liikennesektorin siirtyminen ja sähköistäminen hidastua.
Sähköautojen omistajia ei saada lataamaan sähköverkon kannalta parhaalla tavalla itsestään. Se edellyttää, että sähköautojen omistajat saavat markkinoilta hintasignaaleja, jotka kannustavat lataamaan silloin, kun kapasiteettia on käytettävissä, ja välttämään lataamista verkon ollessa kovalla kuormituksella. Nykyään suurin osa latauksesta tapahtuu ottamatta huomioon itse sähköverkkoa, vaan pikemminkin kiinteistön kapasiteettia. Uuden tekniikan, kuten uusien akkukemioiden, ohjausjärjestelmien, tekoälyn (AI) ja 5G:n, myötä avautuu uusia mahdollisuuksia niin teknisesti kuin markkinoillakin. Tulevaisuudessa lataaminen tapahtuu silloin, kun hinta on alhainen ja sähköverkossa on kapasiteettia, mutta myös sähköauton akun purkaminen ja sen kapasiteetin tarjoaminen tulee mahdolliseksi. Sähköauton akun hyödyntäminen kodin sähkönlähteenä tarkoittaa, että auton akku toimii kodin resurssina, kun taas sähköauton akun hyödyntäminen sähköverkon tukena mahdollistaa akun käytön sähköverkon resurssina: akkua voidaan sekä ladata että purkaa tarpeen mukaan. Teknikbloggen aikoo ehdottomasti käsitellä V2H:ta ja V2G:tä tarkemmin tulevassa kirjoituksessa!
Sähköverkossa tilanne käy ahtaammaksi. Meillä voi esimerkiksi olla käytettävissämme vesivoimaa pohjoisessa ja padot voivat olla täynnä, mutta meillä ei ole johtokapasiteettia sähkön siirtämiseksi Etelä-Ruotsiin. Tämä on ongelma Ruotsin kilpailukyvylle, mutta myös sille, miten nopeasti voimme sähköistää liikennesektorin. Sähköautojen lataustapa voi kuitenkin kuormittaa sähköverkkoa enemmän tai vähemmän. Latausta voidaan ohjata älykkäästi esimerkiksi ajankohtiin, jolloin sähkö on halpaa, tai lataustarvetta voidaan vähentää silloin, kun kapasiteettia tarvitaan muuhun. Ruotsalainen ajaa keskimäärin vain muutamia kymmeniä kilometrejä päivässä, ja sähköauto kuluttaa noin 2 kWh kilometrillä. Siksi tarve ladata nopeasti työmatkoja ja arkiajoa varten on melko vähäinen. Sähköverkon (ja oman lompakkosi) tarve on sitäkin suurempi!
Sähköautojen määrän kasvaessa kasvaa myös tehon ja energian tarve. Suurin ongelma on riittävän tehon saatavuus. Tosiasiassa maksamme sähköverkosta ja sähkön siirrosta enemmän kuin käytämme sähköntuotantoon! Koska sähköverkko mitoitetaan vuoden suurimman tarpeen mukaan, sähkön huolimaton käyttö voi pakottaa meidät päivittämään verkkoa tarpeettoman paljon. Ja kuten sanottu, sähköverkon rakentaminen on kallista! Esimerkiksi New Englandissa (USA) tehdyt simulaatiot ovat osoittaneet huipputehon eli huippukuorman kasvavan 19 prosenttia. Tämä edellyttäisi suurempaa siirtokapasiteettia ja tuotantokapasiteetin kasvattamista. Jos Skandinaviassa ja Saksassa olisi vuonna 2050 pelkästään sähköautoja, nettokuormituskäyrä kasvaisi 20 prosenttia eli 127 GW:sta 152 GW:iin. Jos taas otettaisiin käyttöön V2G, käyrä tasoittuisi ja kuormitus pienenisi 7 prosenttia eli 127 GW:sta 118 GW:iin [1]. Järjestelmätasolla on siis mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä!
Sähköautojen älykkäästä lataamisesta puhuttaessa on muistettava kysyä, kenelle latauksen pitäisi olla älykästä. On toki hyvä ladata mahdollisimman tehokkaasti, jos asut omakotitalossa tai lataat asunto-osakeyhtiön autotallissa. Mutta kuinka älykästä on oikeastaan ladata, jos sähköverkon kokonaistilannetta ei tunneta? Vaikka asunto-osakeyhtiön latauspisteet olisi mitoitettu täydellisesti ja lataus optimoitaisiin kiinteistön olosuhteiden mukaan, latausnopeutta voisi alentaa muutamaksi tunniksi ja siten vähentää sähköverkon kuormitusta, jos Ruotsin (Pohjoismaiden) sähköverkko olisi kovalla kuormituksella. Tätä kutsutaan kysyntäjoustoksi, ja se on melko uusi ilmiö. Joustaville sähkönkäyttäjille ollaan luomassa uusia markkinoita ja ansaintamahdollisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi tehdas, joka voi keskeyttää tuotantonsa muutamaksi tunniksi, tai sähköauton omistaja, joka voi ladata hitaammin (tai purkaa sähköauton akkua) järjestelmätason tarpeiden hyväksi. Tästä voi olla hyötyä esimerkiksi vapauttamalla kapasiteettia, ohjaamalla tuotannon ja kulutuksen tasapainoa, minimoimalla pullonkauloja ja mahdollistamalla jännitteen ylläpidon. Näistä palveluista maksetaan tietenkin korvaus joko suoraan tai aggregaattorin kautta. Aggregaattori toimii pienten tuotanto- ja kulutuskohteiden, kuten sähköautojen latauslaitteiden ja aurinkosähköjärjestelmien, koordinoijana!

Useimmat älykkäät latausasemat on varustettu vastaanottamaan ulkoinen ohjaussignaali, jonka avulla sähköverkon omistaja tai aggregaattori voi pienentää (tai suurentaa) lataustehoa tietenkin korvausta vastaan. Esimerkiksi Stockholm Flex -hanke on käynnistetty joustomarkkinana Tukholmassa.

Kun olemme tarkastelleet yleiskuvaa siitä, miten sähköautojen lataus toimii sähköverkon mittakaavassa ja millaisia mahdollisuuksia ja haasteita siihen liittyy, Senergias Teknikblogg syventyy nyt konkreettisiin esimerkkeihin siitä, miten sähköautojen latausta voidaan ohjata (ja jättää ohjaamatta). Käymme läpi kaiken ohjaamattomasta yksittäisestä pistorasiasta useiden latauspisteiden koordinointiin aurinkosähkön ja akkujen kanssa!
Latauspiste, jossa ei ole ohjausta, toimii tavallisen pistorasian tavoin. Jos käytössä on esimerkiksi 20 A:n pääsulake ja latauspiste on kytketty kolmivaiheiseen 16 A:n syöttöön, riittää, että jokin kodin laite on päällä – esimerkiksi uuni – jotta pääsulake ylikuormittuu ja laukeaa. Tällöin koko talosta katkeaisi sähköt. Tällaiset asennukset ovat tietenkin harvinaisia, mutta liian usein käy niin, etteivät uudet sähköauton omistajat ymmärrä tarvitsevansa älykästä latauspistettä.
Seuraava askel kohti yllä olevaa esimerkkiä on asettaa latauspisteen latausteho staattisesti pienemmälle. Eli esimerkiksi ottaa käyttöön vain 8 A latauspisteestä, joka pystyy syöttämään kolmivaihevirtaa 16 A. Tällöin muulle kotitaloudelle jää enemmän siirtokapasiteettia ja pääsulakkeen laukeamisen todennäköisyys pienenee. Mutta koska ohjausta ei ole, riittää, että sauna on päällä samalla kun laitetaan ruokaa ja ladataan sähköautoa, niin kotona pimenee taas kokonaan.
Ratkaisu kahteen edellä mainittuun esimerkkiin on hankkia latauspiste, jossa on tehonvalvonta eli niin sanottu dynaaminen kuormanhallinta. Tällöin talon sähkötauluun asennetaan energiamittari, joka lukee jatkuvasti talon sähkönkulutusta. Sen perusteella lasketaan, kuinka paljon siirtokapasiteettia on käytettävissä, ja se jaetaan latauspisteelle. Näin sähköauton lataaminen ei koskaan aiheuta sulakkeen palamista. On kuitenkin muistettava, että latauspiste on aina viimeisenä etusijalla. Jos talossa käytetään paljon sähköä eikä siirtokapasiteettia ole juurikaan vapaana, sähköauto ei siis lataudu kovin nopeasti. Heti kun kulutus laskee, vapautuu siirtokapasiteettia, jota sähköauto voi hyödyntää lataamiseen. Käyttö on erityisen vaivatonta, kun tulet töistä kotiin ja kytket sähköauton lataukseen ja käynnistät sitten sekä pyykinpesukoneen että ruoanlaiton. Dynaaminen ohjaus huolehtii siitä, että kun ruoka on valmista ja pyykit pesty, lataustehoa nostetaan, jotta auto ehtii latautua täyteen yön aikana. Kaikki tämä ilman, että sinun tarvitsee tehdä mitään. Auto on ladattu sopivasti valmiiksi aamukahvin aikaan!

Jos kiinteistössä on aurinkosähköjärjestelmä (ja mahdollisesti akkuvarasto), käytettävissä on enemmän työkaluja. Tämä johtuu siitä, että paikallisesti, sähköverkonhaltijan sähkömittarin takana, on käytettävissä enemmän energiaa. Näin voidaan esimerkiksi toteuttaa Ferroamps Energy Hubin ja Ctekin latausaseman avulla järjestelmä, jossa Energy Hub toimii laturin mittaus- ja ohjausjärjestelmänä [2]. Se viestii tällöin paikallisesti käytettävissä olevan tehon eikä ainoastaan staattista pääsulakkeen tasoa. Näin lataus voi tapahtua nopeammin paikallisella aurinkosähköllä, samalla kun Ferroampsin vaiheiden tasapainotusteknologia vapauttaa siirtokapasiteettia. Lisäksi akkuvarasto voi nopeuttaa latausta entisestään ilman riskiä siitä, että pääsulake laukeaa. Tätä kutsumme nimellä Solel 2,0!
Huomaa, että alla oleva kuva on havainnollistus siitä, miltä visualisointi voisi tulevaisuudessa näyttää. Tällä hetkellä integraatiosta ei ole graafista näkymää. Tiedonsiirto ja ohjausvalmius ovat käytössä, ja ne ovat olleet aktivoitavissa vuoden 2020 lopusta lähtien.

Sovelluksissa, joissa asennetaan useita latausasemia, esimerkiksi asunto-osakeyhtiöön, latauslaitteiden toimintaa on koordinoitava, jotta sulakkeet eivät laukea. Tämä voidaan toteuttaa käyttämällä päälatauslaitetta, joka jakaa siirtokapasiteetin latausasemien kesken. Kun kuormituksen tasaus on käytössä, sähköauton latausta rajoitetaan suurimpaan sallittuun virtaan. Jos lataustehoa pienennetään, lataus kestää hieman kauemmin, mutta sulakkeet eivät laukea. Kuormituksen tasaus voidaan asettaa latausasemakohtaisesti, jolloin osa latausasemista voi toimia täydellä teholla ja valittujen asemien tehoa voidaan rajoittaa.

Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu staattista rajoitusta. Mahdollinen siirtokapasiteetti on laskettu pahimman mahdollisen tilanteen mukaan eli kuormituksen huipusta pääsulakkeen tasolle. Tässä tapauksessa noin 12 A kolmessa vaiheessa eli noin 8 kW. Tämä osoittaa selvästi, että siirtokapasiteettia on vapautettava ja latausta ohjattava älykkäästi, eikä kiinteistön sulakekokoa tarvitse kasvattaa, jolloin kuukausikustannukset nousisivat.

Kuten yllä olevassa dynaamista ohjausta koskevassa esimerkissä, myös latausta voidaan luonnollisesti ohjata ryhmänä. Kiinteistön kuormia valvotaan ulkoisella ohjausyksiköllä, ja jäljellä oleva siirtokapasiteetti jaetaan latauslaitteille. Näin hissit, valaistus, ilmanvaihto jne. ovat aina etusijalla, ja latauspisteiden tehoa ohjataan aina kiinteistön käytettävissä olevan vapaan siirtokapasiteetin mukaan.
Latauslaitteet siirtyvät automaattisesti jonoon, jos vähimmäiskapasiteettia ei voida taata, ja heti kun yksi lataus on valmis, seuraava voi alkaa. Järjestelmä varmistaa aina lataamisen suurimmalla mahdollisella teholla vaikuttamatta kiinteistön muihin mukavuuksiin.


Jos useita latauspisteitä pitää ohjata ja kiinteistön katolla on aurinkopaneeleita, sähköautojen latausta voidaan ohjata monin älykkäin tavoin esimerkiksi asunto-osakeyhtiössä. Lataajien on saatava tieto kiinteistön käytettävissä olevasta tehosta, johon myös aurinkosähkö sisältyy. Tämä tarkoittaa, että aurinkosähköjärjestelmän ja sähköautojen lataajien on oltava integroituja ja yhdistettyjä, jotta ne toimivat yhdessä.
Suurissa asennuksissa Chargestom Grid Central voidaan korvata Ferroamp Energy Hubilla. Käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia valvotaan tulosyöttöjohdon virtamuuntajilla, ja samalla tasapainotetaan vaiheita. Latausasemille välitetään käytettävissä oleva teho Ferroamps API:n kautta suoraan latausasemiin. Näin lataajat saavat aina mahdollisimman suuren siirtokapasiteetin nopeaan ja turvalliseen lataukseen, jos aurinkosähköä (ja/tai kiinteitä akkuja) on saatavilla. Samalla talon pääsulake kuormittuu mahdollisimman vähän, mikä säästää kiinteistönomistajan kustannuksia. Tähän voidaan lisätä mahdollisuus pikalataukseen tasavirralla Ferroampin Nano Gridissä tai Power Share -sovelluksissa, joissa useita kiinteistöjä yhdistetään tasavirtaverkkoon (lue mielellään Teknikbloggenin kirjoitus 13, jossa käsitellään tasavirtaverkkoja).

Tämän kirjoituksen jälkeen on selvää, että sähköauton latauksen ohjaaminen on erittäin tärkeää – ei pelkästään siksi, että se on kustannustehokkain tapa ladata. Se mahdollistaa myös useamman sähköauton (ja latauslaitteen) kiinteistöä kohden! Sähköautojen osuuden kasvaessa lataukselle asetetaan yhä suurempia vaatimuksia. Teknikbloggenin neuvo on pysähtyä miettimään tulevaisuutta vielä kerran ja sitä, miten varmistat laitteistosi valmiuden tulevaisuutta varten.
Kun tähän lisätään latauspisteiden tulevaisuudessa tapahtuva ulkoinen ohjaus alueellisella tai kansallisella tasolla, joustavuudesta voi olla hyötyä. Sähköauton latauksen lykkääminen tai jopa ladatun sähköauton akun kapasiteetin myyminen takaisin sähköverkkoon tulee olemaan tärkeä toiminto.
Meidän pitäisi mahdollisimman pian lakata näkemästä kiinteistöjämme ja sähköautojamme staattisina sähköverkon kuormituspisteinä. Kun laajennamme näkökulmaamme ja näemme ne joustavina resursseina, jotka voivat sekä syöttää sähköä verkkoon että ottaa sitä verkosta, avautuu uusia mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia ympäristö- ja resurssitehokkaampaan energiajärjestelmään, joka on lisäksi kustannustehokas!
Tiedämme, ettei aina ole helppoa tietää, mikä tuote tai ratkaisu sopii parhaiten. Olipa sinulla kysyttävää valikoimastamme, tarvitset opastusta tai haluat apua juuri sinun tarpeisiisi sopivan ratkaisun löytämisessä, olemme täällä sinua varten. Autamme sinua tekemään oikean valinnan tietämyksemme ja kokemuksemme avulla.


