

Hei Ebba, et ehkä muista minua? Tapasimme kuitenkin toissa vuonna, ja meillä oli mahdollisuus keskustella energiapolitiikasta yleisesti ja erityisesti aurinkoenergiapolitiikasta. Myönnän rehellisesti, ettei tapaaminen ollut lainkaan samanlainen kuin televisiossa: esitit teräviä analyysejä, olit hyvä puhuja ja osoitit ymmärtäväsi energiajärjestelmän kokonaisuutena. Puoluepolitiikassa, Tidö-puolueiden vaikutusvallassa ja siitä käytävässä keskustelussa keskiössä ovat kuitenkin pikemminkin yksittäiset sähköntuotantomuodot kuin järjestelmänäkökulma.
Haluan tässä avoimessa kirjeessä esittää näkemykseni siitä, mitä on tehtävä, ennen kaikkea vihreissä investoinneissa, jotta Ruotsi yrityksenä voi jatkossa säilyttää työpaikkansa ja kilpailukykynsä, mutta myös luoda perustan 2000-luvun sähköistymiselle ja vihreälle teollistumiselle. Meidän on vakavasti pohdittava, mitä Ruotsissa tulevaisuudessa teemme työksemme. Mitä työtä teemme? Millaisissa tavaroissa ja palveluissa olemme maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiä? Ympäröivä maailma, jonka toisessa päässä ovat Yhdysvallat ja toisessa Kiina, muuttuu yhä itsekeskeisemmäksi ja pyrkii optimoimaan sen, mikä on parasta niille itselleen. Ei kaikille Tellus-planeetan asukkaille. Uskon avoimeen kauppaan, vapaaseen kilpailuun ja solidaarisuuteen (sekä ihmisiä että ympäristöä kohtaan). Ruotsin on maana vauhditettava vihreää siirtymää. Kyse ei ole edes ympäristöstä. Kyse on tulevaisuuden työpaikoista, Ruotsin kilpailukyvystä ja meidän työpaikoistamme.
Kun teemme yhteenvetoa vuoden 2024 energiavuodesta, se näyttäytyy vuotena, jolloin Ruotsin teollisuus ja kansainväliset sijoittajat ovat taipuneet hallituksen pyrkimyksille suosia fossiilisia polttoaineita ja uraania. Tämä on pysäyttänyt investointeja, ja lukuisat hankkeet, joiden oli tarkoitus vauhdittaa vihreää siirtymää, on nyt pysäytetty kokonaan. Omakotitalojen omistajille tämä on näkynyt ennen kaikkea päästövähennysvelvoitteen poistamisena, jonka seurauksena fossiiliset polttoaineet ovat halventuneet, sekä sähköautojen taloudellisen tuen lakkauttamisena. Kuten Tomas Kåberger kirjoittaa (LINKKI), hallitus on onnistunut nostamaan Ruotsissa tuotetun hiilidioksidivapaan sähkön veron 36 äyristä/kWh 42,8 äyriin/kWh ja laskemaan dieselin veron samaan aikaan 44 äyristä/kWh 41,9 äyriin/kWh. Eihän Ruotsin hallituksen tarkoituksena voi olla verottaa ruotsalaista uusiutuvaa energiaa ankarammin kuin venäläistä dieseliä?
Monet vuonna 2024 keskeytetyt tuulivoimahankkeet aiheuttavat ketjureaktioita ja vaikuttavat Ruotsiin teollisuusmaana vielä vuosien ajan. Niiden tuottaman energian puute vaarantaa nyt polttoainetehtaat, fossiilivapaan teräksen ja akkutehtaat. Nämä investoinnit edellyttävät suuria määriä edullista ja uusiutuvaa energiaa.
Vaikka olen tehnyt koko työurani aurinkoenergia-alalla, en ole aurinkoenergian fundamentalisti. Aurinkoenergialla on oma roolinsa energiajärjestelmässä, mutta se ei suinkaan ole kaikki. Tarvitsemme tietenkin energiajärjestelmän, joka toimittaa sähköä kaikkina vuorokaudenaikoina, tarjoaa teollisuudelle tehoa silloin kun sitä tarvitaan ja kilpailukykyiseen hintaan. Uusiutuvan energian yleinen ja erityisesti aurinkoenergian valtava kasvu ei johdu ympäristösyistä, vaan nykyisin sitä ajaa eteenpäin se, että aurinkoenergia on halvin energiamuoto, ja kasvu kiihtyy eksponentiaalisesti. Meidän on muutettava perusteellisesti tapaamme ajatella energiajärjestelmää. Vanha neuvo käyttää pesukonetta öisin ei todennäköisesti ole enää ajankohtainen, kun tulevaisuudessa aurinkosähköä on päivisin ylen määrin saatavilla edullisesti. Yksi silmiä avaavimmista aihetta käsittelevistä esityksistä, joita olen nähnyt, on tämä RethinkX:n video (LINKKI), jossa kuvataan aurinkovoimaa, tuulivoimaa ja akkuja koskevia kehityssuuntia. On hämmästyttävää nähdä, miten perusteellisesti meidän on muutettava sekä sähkön tuotantoa että sen kulutusta, jotta uusiutuvaan energiaan siirtyminen onnistuu.
Aurinkoenergia voisi kattaa Ruotsissa 15 % sähkön tarpeesta. Se tarkoittaisi noin 30 TWh:ta vuonna 2023 ja 45 TWh:ta vuonna 2045. Nyt määrä on 4 TWh, ja se on kasvanut käytännössä nollasta neljään noin neljässä vuodessa. Raporttien mukaan (LINKKI) julkisivujen ja kattopintojen aurinkosähköpotentiaali on 50 TWh. Maalla potentiaali on vielä suurempi. Jos käyttäisimme 0,1 % Ruotsin koko pinta-alasta (40 miljoonaa hehtaaria maata), voitaisiin tuottaa 30 TWh. Jos voimme käyttää enemmän maata, tuotanto voisi helposti ylittää 100 TWh pelkillä maa-asennuksilla. Aurinkoenergian olosuhteet ovat Ruotsissa yhtä hyvät kuin Saksassa, jossa aurinkoenergia kattaa jo nyt 13 % sähköntuotannon kokonaismäärästä.
Koulussa minulle opetettiin, että ”kun akkujen hinnat laskevat alle 100 USD/kWh:n, näemme sähköistymisen, josta emme ole osanneet uneksiakaan”. Tämä koskee sekä liikenteen sähköistämistä että sähköverkkoa tukevia kiinteitä energiavarastoja. Akkukennojen hinta on nyt noin 50 USD/kWh. Nykyiset energiavarastojen hinnat jatkavat laskuaan teknologian ja valmistusmenetelmien kehittyessä.
Kyse ei ole muiden sähköntuotantomuotojen syrjimisestä, vaan pikemminkin päinvastaisesta. Annetaan sähköntuotantomuotojen kilpailla avoimilla markkinoilla samoin ehdoin. Ala tarvitsee myös pitkäjänteisyyttä. Yrittäjien ja yritysten on mahdotonta suunnitella tulevaisuuden strategiaansa, jos poliitikot muuttavat pelisääntöjä jatkuvasti. Viime vuosien esimerkkejä tästä ovat:
Vihreälle teknologialle tarvitaan selkeä, monivuotinen tulevaisuuden suunnitelma.
Kuinka pitkään hallitus aikoo jatkaa vihreän teknologian tukea yksityisille kotitalouksille?
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | 2030 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vihreä teknologia, aurinkopaneelit | 15% | 30% | 30% | 20% | 10% | 0% |
| Vihreä teknologia, energian varastointi | 50% | 30% | 30% | 20% | 10% | 0% |
Ehdotus 1: Laadi selkeä suunnitelma vuoteen 2030 asti siitä, miten vihreän teknologian verovähennys ajetaan alas.
Ehdotus 2: Yhdenmukaista prosenttiosuudet, jotta väärinkäytöksiä ei voi tapahtua.
Ehdotus 3: Mahdollista vihreän teknologian verovähennyksen soveltaminen akkuasennukseen, johon ei asenneta aurinkopaneeleja.
Ehdotus 4: Tarjoa lisätukea, jos akkujärjestelmään asennetaan saarekekäyttöä / off-grid-käyttöä tukeva toiminto.
Ehdotus 5: Tee sähköautojen latauksen tuesta tulevaisuudenkestävä sisällyttämällä siihen Vehicle to grid -toiminnallisuus ja yhdenmukaistamalla prosenttiosuudet aurinkopaneelien ja akkuvarastoinnin kanssa.
Aiemmassa mielipidekirjoituksessani (LINKKI) luettelen 7 kohtaa, joiden avulla verkonhaltijat voivat mahdollistaa aurinkoenergian laajemman liittämisen sähköverkkoon ja hyödyntää nykyistä infrastruktuuria paremmin:
Jos verkkokysymys ratkaistaan, kapasiteettia voitaisiin jakaa solidaarisemmin ja sähköverkkoa hyödyntää entistä paremmin. Samalla verkkoon tarvittavien investointien määrä vähenisi ja energiajärjestelmä olisi yhteiskuntataloudellisesti tehokkaampi ja kustannustehokkaampi. Järjestelmä olisi myös häiriönsietokykyisempi hajautetun rakenteensa ja lisääntyvän energiavarastoinnin ansiosta.
Ehdotus 6: Laaditaan kansalliset suuntaviivat ehdollisille liittymäsopimuksille. Näiden sopimusten ansiosta asiakkaat voivat käyttää siirtokapasiteettia, joka on vapaana suurimman osan ajasta, mutta käyttöä rajoitetaan niinä tunteina, jolloin sähköverkko on kuormittuneimmillaan.
Ehdotus 7: Yksinkertaistetaan sekä pienten että suurten aurinkosähköjärjestelmien liittämisprosessia. Varmistetaan, että sääntelyä sovelletaan niin, ettei verkkoa tarvitse vahvistaa tarpeettomasti eikä kohtuuttomia kustannuksia langeteta niille, jotka haluavat investoida uusiutuvaan energiaan (LINKKI).
Ehdotus 8: Velvoitetaan verkkoyhtiöt esittämään joustoratkaisut aina, kun ne saavat liittämispyynnön, ei vain kapasiteettipulan yhteydessä. (Lähde: LINKKI)
Ehdotus 9: Otetaan käyttöön kapasiteettikartat, jotka näyttävät avoimesti, missä verkon osissa on vapaata kapasiteettia (lähde: LINKKI).
Ehdotus 10: Muutetaan tuottokehikkoja niin, että joustoratkaisut ovat verkkoyhtiöille kannattavampia (lähde: LINKKI).
Ehdotus 11: Lisätään Energimarknadsinspektionenin resursseja – varmistetaan, että joustoa arvioidaan aina ennen kallista verkon laajentamista (lähde: LINKKI)
Ehdotukset pakottaisivat verkkoyhtiöt hyödyntämään sähköverkkoa ensisijaisesti tehokkaammin modernin teknologian avulla. Ne mahdollistaisivat myös joustavamman ja samalla kestävän sähköjärjestelmän. Avainasemassa on jousto sekä tuottajan että kuluttajan kannalta.
Sähköverkkotariffit on yhdenmukaistettava. Sähköverkkotariffien tulee tuottaa sähköverkkoyhtiöille tuloja niiden kustannusten kattamiseen sekä tarjota verkkopalvelujen asiakkaille sekä kohtuulliset hinnat että kannustimia verkon tehokkaaseen käyttöön. Nykyään sähköverkkoyhtiöitä on noin 150, ja jokainen niistä tulkitsee sähkömarkkinalakia ja Energimarknadsinspektionenin ohjeita omalla tavallaan. Tämä vaikeuttaa tilannetta paitsi yksityishenkilöille, joilla on omakotitalossaan yksi tariffi ja kesämökillään toinen, myös palveluntarjoajille. Esimerkiksi energiavarastojen ohjauspalveluja tarjoavien yritysten on rakennettava omat mallinsa jokaiselle erilaiselle tariffikokonaisuudelle.
Ehdotus 12: Suunnitellaan tariffit siten, että niillä mahdollistetaan suurten energiamäärien käyttö silloin, kun energiaa on saatavilla, ja hyödynnetään sähköverkkoa parhaalla mahdollisella tavalla tehoon perustuvien tariffien avulla. Varmistetaan, että tulevaisuuden tariffit mahdollistavat sähköautojen latauksen, energiavarastoinnin ja aurinkoenergian älykkään hyödyntämisen. Annetaan Energimarknadsinspektionenin selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön kaksitariffijärjestelmä, jossa paikallisesti tuotetun ja kulutetun sähkön siirtomaksut ovat pienemmät. Tämä vahvistaisi entisestään paikallisen sähköntuotannon ja -kulutuksen kannustimia (LINKKI).
Ehdotus 13: Mahdollistetaan sähkön paikallinen käyttö ylijäämätilanteessa rankaisematta käyttäjää. On sekä kohtuutonta että tarpeetonta, että siirtomaksut, tehotariffit ja muut vastaavat maksut ovat erittäin korkeita silloin, kun uusiutuvaa energiaa on paikallisesti ylijäämäisenä. Tariffien rakenteen vuoksi energia voi jäädä jopa kokonaan käyttämättä.
Ehdotus 14: Yhdenmukaistetaan tariffien rakenteet selkeämpien lakien ja ohjeiden avulla. Samalla on varmistettava, ettei joustavia käyttäjiä, jotka käyttävät verkkoa sähkön runsaan saatavuuden aikana, rangaista eikä myöskään käyttöä epäedullisina ajankohtina rangaista.
Ehdotus 15: Digitalisoidaan sähköverkko avoimella teknologialla (esimerkiksi LF Energy – LINKKI) sekä velvoitetaan sähköverkon omistajat käyttämään standardoituja protokollia API-rajapinnan kautta (LINKKI & LINKKI), jossa kaikki tariffit ovat edustettuina.
Nykyiset tariffit ovat liian staattisia ja analogisia (”ei-digitaalisia”). Kuluttajat saavat liian heikkoja hintasignaaleja, jotta he voisivat mukauttaa käyttäytymistään järjestelmän kannalta parhaalla tavalla (jonka pitäisi myös olla yhteiskuntataloudellisesti kannattavin). Tulevaisuuden älykkäissä järjestelmissä, joissa käytetään HEMS-järjestelmiä (home energy management system eli kodin energianhallintajärjestelmä), algoritmit ihmisten sijaan ohjaavat kiinteistön sähkönkäytön optimointia. Tulevaisuuden kiinteistöissä on sähköautoja, kiinteitä energiavarastoja ja aurinkoenergiaa, joten joustavaan sähkönkäyttöön on nykyistä enemmän mahdollisuuksia ilman, että elintasosta tarvitsee tinkiä.
Akut ovat sähköjärjestelmän sveitsiläinen linkkuveitsi: ne voivat tuottaa lukuisia erilaisia palveluja ja toimia sähköjärjestelmän resurssina. Nykyään käytössä on kymmeniätuhansia pieniä kotitalousakkuja, ja myös suurempia kaupallisia akkuja asennetaan jatkuvasti. Akkujen kapasiteetti on nykyään noin 1 000 MW eli yhtä paljon kuin ydinvoimalan reaktorissa. Akkujen avulla voidaan tasata sähkön hintaa, tukea pohjoismaisen sähköjärjestelmän taajuutta ja parantaa sähköverkon käyttöastetta.
Sähköjärjestelmän mitoituksessa on otettava huomioon suurin tehontarve. Tämä tarkoittaa, että koko sähköjärjestelmä on mitoitettu niitä vuosittaisia noin sataa tuntia varten, jolloin järjestelmä on kovalla käytöllä ja kuormittunut. Tutkimusten mukaan sähköjärjestelmää käytetään keskimäärin vain noin 10 prosenttia sen enimmäiskapasiteetista. Verkon kapasiteetin laajentaminen on kallista ja vie pitkään. Energiforsk (LINKKI) on arvioinut, että sähköverkkoon on investoitava noin 1 000 miljardia kruunua vuoteen 2050 mennessä. Kyse on tähtitieteellisistä summista, joiden avulla kasvatetaan enimmäiskapasiteettia. Jos sen sijaan onnistumme vähentämään kuormitusta näinä ajankohtina älykkään tekniikan, kuten älykkään ohjauksen ja akkujen, avulla, saavutamme paljon sekä rahassa että resursseissa mitattuna.
Ehdotus 16: Annetaan Energimarknadsinspektionenille tehtäväksi yhdenmukaistaa paikallisen jouston toimintamallit ja perustaa tällaisia markkinoita kaikkien verkonhaltijoiden verkkoihin.
Ehdotus 17: Kielletään verkonhaltijoita asettamasta maksuja ja kustannuksia, jotka syrjivät asennettavia energiavarastoja. Nykyään on esimerkkejä verkonhaltijoista, jotka ovat rankaisseet energiavarastojen omistajia siitä, että nämä käyttävät akkujaan sähköverkon tukemiseen oheispalveluilla.
Ehdotus 18: Annetaan Boverketille tehtäväksi laatia yhdenmukaiset ohjeet aurinkoenergialaitosten rakennusluvista ja paloturvallisuusmääräyksistä. Nykyään paikallinen vaihtelu on suurta, eikä ole selvää, miten voimassa olevia sääntöjä tulisi tulkita. (Svensk Solenergin aurinkoenergiapoliittisesta ohjelmasta – LINKKI).
Ehdotus 19: Poistetaan sähkövero akkuvarastoilta. Akut eivät ole tuotantoyksiköitä eivätkä kulutusyksiköitä, vaan ainoastaan välivarastointiyksiköitä.
Sähkövero on valtion kassaan rahaa keräävä fiskaalinen vero (noin 32 miljardia vuonna 2024). Sähköverosta maksetaan lisäksi arvonlisävero. Spot-hinnasta riippumatta sähkövero on kuitenkin kiinteä. Vuonna 2025 sähkövero on 43,9 öreä/kWh. Tämä tarkoittaa, että vaikka markkinoilla olisi valtava ylijäämä edullista sähköä, sähköä käyttävän on aina maksettava energiavero.
Tällä hetkellä omakäyttösähköstä (itse tuotetusta sähköstä) ei makseta veroa, jos aurinkosähköjärjestelmän teho on enintään 500 kW. Tätä suuremmasta järjestelmästä joutuu siis maksamaan veroa itse tuottamastaan sähköstä. Se on yhtä järjetöntä kuin se, että joutuisit maksamaan veroa omassa puutarhassasi kasvattamistasi porkkanoista. Ryhdistäytykää, poliitikot!
Ehdotus 20: Uudistetaan sähköveroa niin, että vero on osuus spot-hinnasta (ja poistetaan verosta arvonlisävero).
Ehdotus 21: Poistetaan 500 kW:n raja ja kaikki vero oman mittarin takana itse kulutetusta energiasta järjestelmän koosta riippumatta.
Ehdotus 22: Otetaan käyttöön erityisiä verohelpotuksia energian yhteisöissä samanaikaisesti tuotetulle ja kulutetulle sähkölle, mikä tekisi niistä houkuttelevampia sekä yksityishenkilöille että yrityksille (LINKKI).
Ehdotus 23: Helpotetaan yhteisomistettua sähköntuotantoa mukauttamalla lainsäädäntöä niin, että paikallisten aurinko- ja tuulivoimaloiden osaomistajat voivat saada verovapauden itse käyttämälleen sähkölle. Tämä kannustaisi useampia investoimaan uusiutuvaan energiaan (LINKKI).
Energiayhteisöt voidaan toteuttaa tavoilla, jotka helpottavat sähköverkon omistajia mahdollistamaan suuremman aurinkoenergian asennetun määrän edistämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja resurssien jakamista paikallisella alueella.
Ehdotus 24: Energiayhteisöt on otettava käyttöön organisaatiomuotona Ruotsin lainsäädännössä (LÄNK).
Ehdotus 25: Poistetaan itse käytetyn sähkön sähkövero – annetaan useampien kiinteistönomistajien ja sähköpuistojen osaomistajien hyötyä itse tuottamastaan sähköstä ilman, että nykyiset verosäännöt estävät sen (LÄNK).
Ehdotus 26: Otetaan kiinteistöissä käyttöön virtuaalisten liityntäpisteiden järjestelmä, jotta sähköä voidaan jakaa käyttäjien kesken ilman kiinteistön sähköjärjestelmän kalliita muutostöitä. Tämä tekisi energiayhteisöistä käytännöllisempiä ja taloudellisesti houkuttelevampia. (LÄNK).
Jos jaksoit lukea kaikki 26 ehdotustani energiamarkkinoiden, energiajärjestelmän ja Ruotsin tulevan kilpailukyvyn edellytysten muuttamiseksi, olen vaikuttunut. Nämä eivät ole vain ”hyviä ideoita”, vaan mahdollisuuksia Ruotsin taloudelle ja elinkeinoelämälle päästä pois matalasuhdanteesta ja investoida johtavaan asemaan vihreän teknologian alalla.
Tim Ljunggren on yksi Senergian perustajista. Hän on koulutukseltaan sähkövoimatekniikan diplomi-insinööri KTH:sta ja kauppatieteiden kandidaatti SU:sta. Tim luennoi ja kouluttaa ahkerasti alalla ja on kirjoittanut kaksi käsikirjaa. Vuosina 2022–2024 hän oli mukana Svensk Solenergin teknisessä komiteassa, ja vuonna 2024 hänet valittiin alan yhdistyksen Svensk Solenergin hallitukseen.
Tiedämme, ettei aina ole helppoa tietää, mikä tuote tai ratkaisu sopii parhaiten. Olipa sinulla kysyttävää valikoimastamme, tarvitsitpa opastusta tai halusitpa apua juuri sinun tarpeisiisi sopivan ratkaisun löytämiseen, olemme täällä sinua varten. Tietämyksemme ja kokemuksemme avulla autamme sinua tekemään oikean valinnan.


